Suomen Pankin päärakennus

”Ensimmäinen ja samalla kansainvälinen arkkitehtikilpailu Suomessa käytiin Suomen Pankin pääkonttorista vuonna 1876. Kilpailun voitti saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt, ja hänen suunnitelmiensa mukaisesti pankin päärakennus myös toteutettiin.” Tämä lähes legendaksi muodostunut lauselma kuuluu Suomen ja Helsingin arkkitehtuurin historian vakioteksteihin.

Pietarissa vuonna 1822 syntyneen Bohnstedtin keskeinen tyylilaji oli jo 1800-luvun alkupuoliskolla kehitetty ”Rund­bogenstil” eli pyörökaarityyli ja sitten tätä runsasmuotoisempi uusrenessanssi, jota melko pelkistyneessä muodossa edustaa Suomen Pankin päärakennus.

 

Bohnstedt Suomen Pankin pääkonttorin arkkitehdiksi

Suomen Pankki perustettiin Turussa vuonna 1811, ja se muutti Helsinkiin syksyllä 1819. Pankin ensimmäinen tilapäinen sijaintipaikka Helsingissä oli Senaatintorin kaakkoiskulmassa oleva kauppias Sederholmin talo. Suomen Pankki ehti toimia noin kuusi vuosikymmentä myös Senaatintalon eli nykyisen valtioneuvoston linnan eteläisessä siipirakennuksessa. Sijainti oli luonnollinen, sillä pankki toimi tuohon aikaan senaatin alaisena rahalaitoksena. Kun Suomen Pankin hallinnollinen asema muuttui vuonna 1868 pankin siirtyessä valtiopäivien alaisuuteen, jo aikaisemmin esillä ollut suunnitelma oman rakennuksen saamisesta tuli ajankohtaiseksi.

© Suomen Pankki

Ensimmäiset suunnitelmat pankin uudeksi pääkonttoriksi teki Yleisten rakennusten ylihallituksen johtava arkkitehti Hampus Dalström vuonna 1872. Kuten Hugo E. Pipping Suomen Pankin historiikissaan kertoo, Dalström lähetettiin muun muassa Kööpenhaminaan perehtymään Tanskan hieman aikaisemmin valmistuneeseen Nationalbanken-taloon. Tämä arkkitehti J. D. Herholdtin suunnittelema, aikoinaan mitä uudenaikaisin pankkitalo on sittemmin purettu. Dalströmin suunnitelmassa on selvästi sovellettu Herholdtin ratkaisuja, joskin suppeamman rakennusohjelman rajoissa. Pankkirakennuksen huonetilaohjelma oli näin ensi kerran määritelty.

Dalströmin suunnitelmat eivät kuitenkaan tyydyttäneet pankkivaltuusmiehiä. Elettiin aikaa, jolloin ensimmäiset yksityiset arkkitehdit nousivat toimimaan virkamiessuunnittelijoiden rinnalle. Dalströmin suunnitelmasta päästiin eroon, kun päärakennuksen suunnittelusta päätettiin pitää ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Kilpailuohjelmaa levitettiin ilmeisesti pankin yhteysverkoston avulla myös Suomen ulkopuolella.

Kilpailujulistuksessa määriteltiin rakennukselle useita edellytyksiä. Pääfasadin tuli olla Nikolainkadulle eli nykyiselle Snellmaninkadulle päin. Rakennusmateriaalit määriteltiin paloturvallisuuden vuoksi siten, että kiven ja raudan lisäksi ei saanut käyttää muuta materiaalia muualla kuin lattioissa ja ovissa. Myös holvien tuli olla tulenkestäviä. Niin ikään paloturvallisuuden vuoksi lämmitys tuli johtaa pankkirakennukseen erillisestä sivurakennuksesta. Myös huoneiden sijoittelulle asetettiin tarkat määräykset.

Määräaikaan 1.9.1876 mennessä Suomen Pankin kansliaan saapui yhdeksän ehdotusta. Bohnstedt lähetti kilpailuun kaksi ehdotusta, joista toinen valittiin voittajaksi. Palkintotuomareihin kuului kaksi suomalaista arkkitehtia, yksityisarkkitehti ja johtava arkkitehtuurin opettaja Frans Anatolius Sjöström sekä Ludvig Lindqvist Yleisten rakennusten ylihallituksesta. Kansainvälisenä jäsenenä raadissa toimi tukholmalainen arkkitehti F. G. Dahl, joka on tunnettu muun muassa Ruotsin kuninkaallisen kirjaston (Kungliga biblioteket) suunnittelijana.

© Suomen Pankki

Kilpailussa jaettiin kaksi palkintoa. Ensimmäinen palkinto oli suuruudeltaan 5 000 markkaa, ja sen sai Ludwig Bohnstedt. Toisen, arvoltaan 2 500 markan suuruisen palkinnon sai tukholmalainen arkkitehti F. O. Lindström. Arkkitehtikilpailun muista osallistujista ei ole virallisia tietoja, sillä osallistujien nimet olivat suljetuissa kuorissa, joista vain palkittujen kuoret avattiin.

Bohnstedt oli hankkinut Gothassa Saksassa kokemusta pankkitalojen suunnittelijana ja rakennustyypin kehittäjänä. Bohnstedtin Suomen Pankin pääkonttorin ehdotuksessa voi nähdä samantapaisia piirteitä kuin hänen vasta toteutetuissa pankkitaloissaan. Näitä olivat muun muassa kaksikerroksisten rakennusten selkeä, lähes kuutiomainen hahmo, kevyesti ulostyöntyvät siipiosat, julkisivupintojen harkotus ja pyörökaarien käyttö. Kaikki ovat sinänsä yleispäteviä aikakauden muotoratkaisuja.

Bohnstedt oli kilpailun voittaessaan maineensa huipulla. Kansainvälisesti tunnetun arkkitehdin saaminen suunnittelijaksi Helsinkiin herätti innostusta. Bohnstedtin säilyneistä toteutuspiirustuksista näkee niiden hienon esitystavan. Julkisivut ovat edustavia, joskaan eivät ehkä erityisen yksilöllisiä. Sisätiloissa huomiota herättää komea tilasarja, joka johtaa pohjakerroksen aulatiloista koko tilakompositiota – kuten niin monessa muussakin 1800-luvun julkisessa rakennuksessa – hallitsevaan monumentaaliseen porrashuoneeseen ja edelleen pääkerroksen saleihin.

Vanha pankkisali © Suomen Pankki

Leikkauspiirustuksissa huomio kiintyy runsaaseen, hallittua klassista muotokieltä noudattavaan seinien ja kattojen jäsentelyyn ja koristeluun. Rakennus kuuluu Bohnstedtillekin tyypillisten, tukevien ja melko perinteisten kivi­rakennusten joukkoon. Se perustuu pääosin tiilimuuraukseen ja holvaukseen sekä näitä peittävään rappaukseen. Aikakauden uutuutta, rautarakentamista, sovellettiin kuitenkin myös laajasti osana kantavia rakenteita. Detaljipiirustuksissa huomio kiintyy runsaaseen rautakiskojen käyttöön kattojen kannatuksessa yhdessä muurattujen kappaholvien kanssa. Pyrkimyksenä oli pankki­rakennuksessa erityisen tarpeellinen, luotettava paloturvallisuus. Tämä lisäsi kustannuksia, mutta toisaalta sen vuoksi pankin johto arvioi rakennuksen paloturvallisuuden niin hyväksi, ettei se katsonut palovakuutusta tarpeelliseksi.

Bohnstedtin piirros Suomen Pankin julkisivusta © Suomen Pankki

Päärakennuksen rakentaminen

Suomen Pankin päärakennuksen rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1878 Kruununhaan Tallinmäellä sijaitsevalla tontilla. Nikolainkadun varrella oleva tontti oli lunastettu pankille vuonna 1875 noin 16 500 markalla.

Pankin päärakennuksen peruskivi muurattiin 13.5.1879. Pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja Robert Montgomery piti tilaisuudessa puheen, ja peruskiveen kätkettiin peltirasia, jossa oli sisällä 20 ja 10 markan kultaraha, 2 ja 1 markan hopearaha sekä pergamenttirulla, johon on kirjoitettu Suomen Pankin perustamisen historia.

Historiakuva © Suomen Pankki

Toteutusvaiheessa kehkeytyi ristiriitoja. Rakennusylihallitus kieltäytyi jopa hyväksymästä alkuperäisiä piirroksia. Viraston keisarille lähettämässä kirjeessä epäiltiin rakennuksen lujuutta ja kestävyyttä tulta ja murtoja vastaan. Huomattakoon, että rakennusylihallituksen johdossa työskenteli sama Hampus Dalström, jonka suunnitelmat Suomen Pankin pääkonttoriksi oli aikaisemmin sivuutettu. Bohnstedt sinnitteli toimittamalla kaikki toteutukseen tarvittavat piirustuksensa Gothasta käsin mutta kieltäytyi Helsingin matkan vaivoista. Paikalla rakennustöiden toteutusta ohjaamaan palkattiin arkkitehti F. A. Sjöström, jonka kitkerä kritiikki Bohnstedtin suunnitelmia kohtaan on luettavissa pankin arkistossa säilyneistä kirjelmistä. Sjöström huomauttaa muun muassa, että saman huonetilan korkeus saattoi vaihdella Bohnstedtin eri piirustuksissa.

Rakenteet ja talon tekninen varustus toteutettiin suurimmaksi osaksi kotimaisin voimin. Rakentamista valvoi yli-insinööri Ossian Bergbom, ja teknisiä laitteita suunnitteli ja toimitti insinööri Gustaf Emil Berggren. Ilmeisesti molemmat ovat myös vaikuttaneet talon kattorakenteisiin ja muihin rakennusteknisiin yksityiskohtiin.

Päärakennus valmistui vuonna 1883. Sen lopulliset rakennuskustannukset kasvoivat noin 1,1 miljoonaan markkaan.

Päärakennuksen myöhemmät vaiheet

Gustaf Nyströmistä tuli 1890-luvulla Suomen Pankin luottoarkkitehti. Nyström suunnitteli vuosien mittaan joukon sivukonttoreita eri kaupunkeihin. Hän vaikutti myös pääkonttorin arkkitehtuuriin huomattavasti. Aluksi suunniteltiin etupäässä setelipainoa varten uusittava piharakennus. Tämä rakennus on myöhemmin purettu. Vuosina 1898–1900 kehitellyn suunnitelman mukaisesti päärakennuksen pienet sisäpihat rakennettiin umpeen ja alakertaan saatiin uusi amerikkalaistyyppinen turvaholvi, ”safe”. Samalla kun yläpohjaa paloturvallisuuden parantamiseksi vahvistettiin betonirakentein, yläkerrokseen syntyi entistä avarampi tilasarja. Keskeisen yleisöpalvelutilan ylle rakennettiin lasikatto. Jo Bohnstedt oli useissa muissa suunnitelmissaan osoittanut kiinnostusta lasikattojen kokeiluun. Säilyneistä kaaviopiirustuksista ja rakennusosien kustannustiedoista päätellen Suomen Pankin pääkonttorin sisätiloille aikoinaan niin tärkeä ja luonteenomainen lasikatto syntyi kuitenkin vasta Nyströmin suunnittelemana muutoksena.

Historiakuva © Suomen Pankki

Arkkitehti W. G. Palmqvist peri Nyströmiltä tämän kuoltua useita tehtäviä ja suunnitteli Suomen Pankin pääkonttorin seuraavan merkittävän muutoksen ja laajennuksen, jonka piirustukset ovat vuodelta 1922. Palmqvistin laajennussiipien julkisivut täydensivät Bohnstedtin rakennusta varsin harmonisesti. Lisäsiivet saivat kuitenkin väistyä seuraavassa perusteellisessa muutoksessa. Armas Lindgren osallistui myös 1920-luvulla kalustuksen suunnitteluun.

Vuoden 1944 pommitukset aiheuttivat tuhoja pääkonttorirakennukselle. Pommisirpaleiden jäljet näkyvät vieläkin Snellmanin patsaan jalustassa pankin edessä. Myös talolle merkittävä lasikatto tuhoutui tuolloin. Lasikatto korvattiin korjaustöissä umpikatolla.

Perusteellinen korjaus, muutos ja uusi entisiä huomattavasti suurempi lisärakennus rakennuksen länsipuolelle toteutettiin 1960-luvun alussa arkkitehti Harry W. Schreckin johdolla. Suomen Pankin pääkonttorista luotiin toimiva suuri virastotalo. Vanha Snellmaninkadun puoli korjattiin vanhaan asuunsa ulkopuolelta, mutta sisätiloihin tehtiin tässä ”täyskorjauksessa” varsin suuria muutoksia myös pintamateriaalien osalta, mistä olivat osoituksena uudet vaateliaat marmorilattiat.

Historiakuva aulasta © Suomen Pankki

Bohnstedtin rakennuksen yksityiskohtaiselle restauroinnille ei enää olisi luonnollisia edellytyksiä kaikkien muutosten jälkeen. Viimeisimmässä, vuonna 2006 valmistuneessa korjauksessa vanhan osan päätilasarjaan palautettiin osa sen aikaisemmasta, Bohnstedtin ja Nyströmin suunnitelmista periytyvästä läpinäkyvyydestä ja avaruudesta. Korjaus suunniteltiin arkkitehti Matti Nurmelan johdolla.

Suomen pankki nykypäivänä © Suomen Pankki

Kaikkien muutostenkin jälkeen Ludwig Bohnstedtin Suomen Pankin pääkonttorin arkkitehtuuri on koettavissa. Rakennuksen päävolyymi ja julkisivut Snellmaninkadun puoleisen etuaukion varrella ovat edelleen hallitsevassa asemassa. Sisätiloissa juhlava aula ja sen Bohnstedtille tyypillinen seinäjäsentely, varsinkin monumentaalinen pääporras ja osa ylä- eli pääkerroksen tiloista – niissä näkyy sekä Bohnstedtin että Nyströmin suunnitelmien jälki – ovat nytkin koettavissa. Koristeissa vilahtavat kirjaimet L B, eräänlainen arkkitehdin nimikirjoitus.