Lennart Segerstråle

Finlandia-freskot, Suomi herää & Suomi rakentaa

al Fresko • 382 x 773 cm (Suomi herää) / 390 x 773 cm (Suomi rakentaa)

1943

kuva

Uhrista tuli totta

Finlandia-freskot, Lennart Segestrålen (1892-1975) suurtyö, ovat vaikuttava kaksiosainen kokonaisuus, joka hallitsee yhdessä Juho Rissasen lasimaalauksen kanssa Suomen Pankin pääportaikkoa. Freskot valmistuivat keskellä jatkosotaa 1943, mutta ensimmäisiä luonnoksia taiteilija hahmotteli jo 1938 pankin silloisen johtajan Risto Rytin tehtyä tilauksen.

Ensimmäinen fresko esittää Segerstrålen mukaan vertauskuvallisen Suomi-äidin nousua ”uinuvien metsien kätköistä” kohti valoa. Kansakunnan synty ei ollut vailla uhreja, ja teoksen keskusaiheeksi taiteilija valitsi kaatunutta poikaansa kannattelevan, surevan äidin hahmon. Tulevasta sodasta ei vielä tiedetty mitään, mutta jälkikäteen ajatellen freskon aihe osui ikävästi historian todellisuuteen.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

Etsiessään henkilömalleja Segerstråle tapasi sattumalta tarkoitukseen sopivan nuoren miehen ja tämän äidin. Myöhemmin kirjoittamassaan kirjassa taiteilija kertoo mallinsa kohtalosta: ”nuori mies ei koskaan palannut sodasta, joka seurasi tuota hänen viimeistä kesäänsä”. Taulun aiheesta tuli hänelle itselleen pietà (hartauskuva, jossa Neitsyt Maria pitää sylissään kuollutta Kristusta), hänelle, ja samalla koko meidän päiviemme kärsivälle ihmiskunnalle.” Sodan kovuuden Segerstråle kohtasi myös auttaessaan Uudellemaalle tulleita evakkoja. Taiteilija oli komennettu sinne ruotsinkielisten henkisen huollon johtajaksi. Näistä kokemuksista syntyi uusia aiheita keskeytyneeseen freskotyöhön.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

Segerstrålen uskonnollinen, Oxford-liikkeestä juontuva vakaumus selittää osaltaan Finlandia-freskojen harrasta, ylhäältä lankeavien valokimppujen sävyttämää kokonaisuutta. Myös jälkimmäinen freskoista, ”Suomi rakentaa”, on alttaritaulun kaltainen: oikealla hallitsee kuolema, vasemmalla ovat sateenkaaren alla uurastavat rakentajat ja keskellä äiti lapsineen katsoo valoon ja tulevaisuuteen. Suuret kuvapinnat, 370 x 750 cm, taiteilija jaotteli kiilamaisin diagonaalein. Näin rakentuivat sommittelun rytmi ja figuuriryhmiä koossa pitävät osiot.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

Mikään sattuma Segerstrålen valinta freskojen tekijäksi ei ollut. Hän oli monipuolinen taiteilija, jolla oli maalaustaiteen ja grafiikan ohella runsaasti kokemusta monumentaaliteosten klassisista tekniikoista. Mosaiikkien ja freskojen vaativaa taitoa hän hioi Kööpenhaminan taideakatemiassa 1929. Finlandia-freskot tehtiin al fresco -tekniikalla, mikä merkitsi maalaamista märälle laastipinnalle. Virheet, jos niitä sattui, oli korjattava hakkaamalla maalatun alueen laastipohja pois ja aloittamalla alusta. Työn suorituksessa Segerstrålea avusti kaksi pätevää taiteilijaa, Hilkka Toivola ja Aale Hakava.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

Segerstråle kertoi teosten luonnosvaiheessa huomanneensa, miten ”Sibeliuksen Finlandia, jota kotonani voin yhä uudestaan syventyä kuuntelemaan sellaisena kuin Stokovski ja Filadelfian orkesteri sen gramofonilevyltä esittivät, alkoi vaikuttaa minuun täysin uudella tavalla”. Taiteilija sanoi, että Sibeliuksen musiikin ”massavaikutus”, sävelet, rytmi ja tempo puhuttelivat häntä.

Jaa teos