Akseli Gallen-Kallela

Helmikuun näky

öljy kankaalle • 53 x 65 cm

1905

kuva

Suksilla päin sortoa

Moni katsoja on erehtynyt luulemaan, että Axel Gallénin (1865–1931 vuodesta 1907 Akseli Gallen-Kallela) maalaus ”Helmikuun näky” olisi jonkinlainen mystinen ennustus Suomen talvisodan lumipukuisista sotilaista etenemässä keskellä hohtavia hankia. Kuvitelmaa on vielä siivittänyt tarina, jonka mukaan taiteilija näki unessa maalauksen aiheen.

Maalaus kyllä kuuluu Suomen historian käännekohtiin, mutta sen aihe liittyy keisari Nikolai II:n antamaan helmikuun manifestiin vuonna 1899. Manifestin tarkoitus oli liittää Suomen suuriruhtinaskunta tiukemmin Venäjän lainsääntövaltaan ja muuttaa Aleksanteri II:n Suomelle myöntämää autonomista asemaa.

Manifestin julkaisuaikeeseen suomalaiset reagoivat nopeasti. Helsinkiläiset kukittivat ”vapauttajatsaari” Aleksanteri II:n muistomerkin. Naiset liikkuivat surupuvuissa, ja moni liike koristi ikkunansa hautajaistyyliin. Ylioppilaat ja osakuntalaiset lähtivät keräämään ympäri maata allekirjoituksia senaattori Leo Mechelinin muotoilemaan suureen adressiin. Keräys tehtiin 11 päivässä, ja 2,5 miljoonan asukkaan valtakunnasta saatiin 522 931 nimeä vastustamaan Venäjän aikomuksia. Harvaan asutussa, vähäisen liikenneverkon maassa kerääjät kulkivat monia taipaleita hiihtäen.

Myös Gallén reagoi nopeasti. Hän maalasi 1899 temperavärein tehdyksi melko suuren (53 x 65 cm) teoksen lumipukuisista hiihtäjistä. Sittemmin taiteilija lahjoitti maalauksen valkoisen armeijan ylipäällikölle C. G. E. Mannerheimille. Teos kuuluu nykyään Mannerheim-museon kokoelmiin. Uuden version lumipukuisten hiihtäjien aiheesta Gallén maalasi öljyvärein 1905. Vuosiluvulla saattaa olla merkitystä, koska silloin peruttiin helmikuun manifestin säädökset ns. marraskuun manifestilla. Venäläistämistoimet peruttiin ja vanha sääty-yhteiskunta lakkautettiin. Suomi sai eduskunnan ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden – se koski myös naisia.

Hiihtäminen oli ammoinen talven kulkutapa, ja 1800-luvun lopussa siitä tuli myös suosittu urheilulaji. Suomen ensimmäiset kisat pidettiin 1879 Tyrnävällä ja 1902 siirryttiin norjalaisten innoittamina tasamaalta murtomaalle. Mutta mistä ilmestyivät valkoiset lumipuvut? Sotilaskäytössä ne olivat ensi kertaa vasta kansalaissodan aikana. Parka- ja anorakkityyppinen suojapuku tosin kuului monien kansojen perinteiseen vaatetukseen, ja lähin vastine oli inuiittien vedenkestävä metsästysasu.

Ehkä lumipuvun värillä oli väliä. Se kertasi lumihangen väriä ja mahdollisesti ilmaisi ajatusta hiihtäjien puhtain vaattein edistämästä puhtaasta asiasta. Vuonna 1906 otetussa valokuvassa Gallén seisoo suksilla Konginkankaan maastossa, eikä hänen asussaan ole muuta valkoista kuin villapaidan kauluksesta pilkottava paita. Niin ikään taiteilijan maalatessa 1909 kuvan itsestään ja pojastaan (”Hiihtäjät, Akseli ja Jorma”) sivakoimassa kilpaa molempien asut ovat mustat ja taiteilijan ilme muistuttaa hiiden irvistystä.

Jaa teos