Eila Hiltunen

Kuparikonstruktio

kupari

1976

kuva

Hefaistoksen liekki

”Tunnen olevani kuin Hefaistos tai Vulcanus voidessani tehdä jotakin suoraan metalliin samalla tavoin kuin tämä antiikin jumala, välikappaleenani vain käsieni ohjaama sähkö ja tuli.”

Eila Hiltunen (1922–2003) ryhtyi 1950-luvun lopulla ensimmäisenä suomalaisena kuvanveistäjänä hitsaamaan teoksensa metallista. Se synnytti rajun kiistan siitä, mikä on ”oikeaa” kuvanveistoa. Yhtä taiteilijan hitsausteosta oltiin viemässä Venetsian biennaaliin 1960, mutta Suomen taideakatemian hallitus ei hyväksynyt sen asettamista näytteille. Suomen osuudesta vastannut komissaari Sakari Saarikivi erosi protestina tehtävästään.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

Taidemaailman vanhoillinen siipi piti kiviveistäntää ja pronssivalua ainoana mahdollisuutena luoda plastisia, veistoksellisia töitä. Kaikki muu katsottiin hengettömäksi nikkaroinniksi. Uutta taidetta ei kuitenkaan kyetty torjumaan. Arvovaltainen Suomen Pankki tilasi Eila Hiltuselta suihkukaivoteoksen, joka pystytettiin pankin uudisrakennuksen edustalle 1961. Se oli pääkaupungin ensimmäinen abstrakti julkinen monumentti. Se on tyyliltään konstruktivistinen, ja sen tiukka geometria poikkesi taiteilijan aiemmista taivutettujen metallisäleiden muodostamista figuratiivisista teoksista. Monumentista on erinomainen pienoisversio pankin aulatilassa.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

Eila Hiltusen taiteesta ja persoonasta kiisteltiin erityisesti Sibelius-monumentin ”urkupillistön” takia. Suomalaisen modernin kuvanveiston edelläkävijä, kaiken lisäksi nainen, tarvitsi lujaa luonnetta, ja Eila Hiltunen totesikin myöhemmin urastaan: ”Matala profiili ja herttaisuus ovat joutavia, kun on kysymys niin vakavasta asiasta kuin taiteesta.”

Jaa teos