Göran Augustson

Metsäsinfonia

öljymaalaus • 143 x 163 cm

1980

kuva

Metsää ja värin musiikkia

Göran Augustsonin (1936–2012) uran ensitahdit kuusikymmenluvun alussa osuivat Suomen taide-elämän railakkaaseen murrosvaiheeseen. Vapaamuotoinen informalistinen maalaus oli omaksuttu nopeasti ”kansalliseksi” modernismiksi, kun sitä vastoin Augustsonin opettajan Sam Vannin edustama linja, geometrinen abstraktio ja konstruktivismi koettiin kylmän älylliseksi, vierasmaalaiseksi tunkeilijaksi.

Tarkoin rajatut muoto- ja rakenneongelmat teorioineen eivät saaneet Augustsonista uskollista seuraajaa. Hänestä kehittyi vapaasti sommiteltujen väripintojen ja viivojen taituri. Augustsonin maalauksissa on parhaimmillaan lennokasta liikettä ja rytmiä niin kuin juuri tässä ”Metsäsinfoniassa”. Nimen vihje musiikista on vanha analogia. Rytmi ja värin sointi kuuluivat modernismin pioneerien, kuten Vasili Kandinskin, suosimiin ajatuksiin. Metsän vihreyttä Augustsonin teoksesta ei löydy, mutta tuulen taivuttelemia puita ja oksia siinä voi halutessaan nähdä.

Moni konstruktivisti kiristi väriskaalaansa minimalistiseksi ja kovaksi, mutta Augustsonille tällainen askeesi ei sopinut. Hän käytti lempeitä värisävyjä kaihtamatta edes hempeitä. Jotkut ehkä kurtistivat niille kulmiaan, mutta ne tekivät hänen teoksistaan hengittäviä ja avoimia. Ei siten ihme, että Augustsonista sukeutui polvensa ehkä suosituin abstrakti maalari.

Jaa teos