Sam Vanni

Nimetön

serigrafia • 160 x 180 cm

1953

kuva

Oikukas geometria

Taidehistorioitsija Jaakko Puokka (1915–2004) vertasi sodanjälkeisen Suomen taidetta 30-luvun siviilipäällystakkiin. Se otettiin rauhan tultua käyttöön entistä nukkavierumpana. Vähitellen taiteilijat kuitenkin yrittivät kuroa umpeen eroa, joka ammotti kansainvälisen ja kotimaisen taiteen välissä.

Uudistushaluisilla ei aina ollut helppoa. Sam Vannin (Samuel Besprosvanni) pantua 1949 näytteille puolittain abstraktin Äiti ja lapsi -maalauksen reaktiot olivat vähintään ynseitä. Taiteilija itse on kertonut tilanteesta: ”Useimmat haukkuivat ja sanoivat lähestulkoon, että nyt Vanni on lyönyt kätensä sontaan.” Kului reilut kymmenen vuotta, ja 1962 Vanni nimitettiin Suomen akatemian jäseneksi. Parranpärinää siitäkin riitti. 1984 Vanni kutsuttiin Euroopan akatemiaan.

Vanni ei tyytynyt vain pelkistämään nähtyä. Hänen ei-esittävä tuotantonsa koostuu sommitelmista, joiden tärkeimpiä rakennuspalikoita ovat geometriset muodot ja vahvasti korostetut viivat. Vannia kiinnosti jännittävien tilavaikutelmien luominen. Hän maalasi jonkin verran kineettisiä, optiseen liikkeeseen perustuvia teoksia, joita voidaan aiheellisesti verrata Victor Vasarelyn konstruktivistiseen tuotantoon. Useimmiten Vanni ei kuitenkaan pukenut teoksiaan niin tiukkaan kaavaan.

Vapaa, suorastaan oikukas sommittelu on ”Nimettömän” valtti. Taiteilija on viivojen avulla leikannut kuvapinnasta eri tasoja ja muotoja, jotka liikkuvat optisesti kuin tuulen heiluttamina. Ehkä ”Nimettömän” oikean laidan leijuvat muodot ovat muistumia amerikkalaisen kuvanveistäjän Alexander Calderin vapaasti liikkuvista mobileista.

Nonfiguratiivisilta maalareilta tivattiin usein, mikä on heidän taiteensa suhde todellisuuteen. Vanni ei kieltänyt luonnon ja tunteiden antamia virikkeitä, mutta perusteli ei-esittäviä ratkaisuja kaksiulotteisen kuvapinnan omilla, rajoituksia asettavilla vaatimuksilla. Taiteilija myös vertasi työtään musiikkiin. Kuvaava on Helsingin Työväentalon suuren seinämaalauksen nimi: ”Contrapunctus – Kaaoksesta järjestykseen” (1959–1960). Se oli Suomen ensimmäinen avoimen kilpailun voittanut ei-esittävä julkinen monumentaalimaalaus.

Taiteilija Sam Vanni

Taiteilija Sam Vanni

Jaa teos