Erik Enroth

Nuorallatanssija

Öljymaalaus • 171 x 125 cm

1971

kuva

Boheemi vapaus

Häikäilemätöntä, väkivaltaista, sanottiin Erik Enrothin (1917–1975) sodanjälkeisestä taiteesta. Enroth ei kuitenkaan maalannut väkivaltaisia aiheita, vaan etsi niitä arkisesta työn maailmasta. Hän totesi, ettei käytä malleja, vaan kulkee tehtaissa, teurastamoissa, romuvarastoissa ja kaikkialla, missä kohtaa elämän räiskyvän väriloiston.

Yleisön hämmentynyt reaktio johtuikin pääasiassa Enrothin maalausten näennäisen estottomasta tyylistä. Enroth käytti täysimääräisesti hyväkseen kubismin ja ekspressionismin tarjoaman ammusvaraston. Syntyi kulmikkaita, särmikkäitä, rajun liikkeen ja kirskuvien värien hallitsemia sommitelmia. Enroth lienee maalannut Suomen ensimmäiset jääkiekkoa esittävät maalaukset.

Muihin Enrothin aiheisiin verrattuna Nuorallatanssijaa voi pitää kepeänä, mutta itse teos on jyrkkien valojen ja varjojen sekä geometrisen jäsentelyn ansiosta täynnä suorasukaista voimaa. Oikeastaan ei ole kysymys edes viihteen maailmasta. Sirkus oli 1900-luvun alun modernistien kuten Picasson suosima aihe, josta löydettiin romanttinen rinnastus taiteilijaelämään: boheemi vapaus, pyrkimys kauneuteen, luovuus ja melankolia, rahapula ja alhainen sosiaalinen asema.

Enrothin vapaan työskentelyn takasi osittain avioliitto. Hän avioitui 1949 Sara Hildénin, varakkaan tamperelaisen liikenaisen ja taidekeräilijän kanssa ja saattoi pitkään työskennellä toimeentulon huolista vapaana. Sara Hildénin taidemuseossa on suurin yksittäinen Enrothin maalausten kokoelma. Erottuaan taiteilija kävi oikeutta entisen puolisonsa kanssa niin sanotusta taideteosten tapaamisoikeudesta. Prosessin päätöksillä luotiin tekijänoikeuksien laajennus, taiteilijan mahdollisuus tietyin ehdoin nähdä muiden omistuksessa olevia teoksiaan.

Jaa teos