Dora Jung

Portti Saimaalle

kuvakudos • 307 x 297

1965

kuva

Abstraktin taiteen mestari ja maiseman kolmiyhteys

Dora Jungin (1906–1980) tekstiilitaidetta käsitellessä ylisanoja on vaikea välttää. Kohtuudessa pysyenkin hänen tuotantonsa hallitseviksi ominaisuuksiksi on luettava muodon aistikas pelkistys, hillittyjen värisävyjen eleganssi ja aiheiden niukka mutta osuva luonnehdinta. Harvat taiteilijat jättävät jälkeensä omaa nimeään kantavan innovaation. Jungin tapauksessa hänen erityinen menetelmänsä damastikankaiden kudonnassa tunnetaan kansainvälisestikin nimellä dorajung-tekniikka.

Tyylikkyyden ja hienojen sävyjen taitaja osasi myös viljellä huumoria. Jungin suunnittelemista kalastajaukkojen ja torimummojen kuvista tuli syystäkin hyvin suosittuja. Yllättävin hänen teoksistaan lienee kasvokuva, joka valppaasti tuijottavine silmineen muistuttaa erehdyttävästi Pablo Picassoa, vieläpä Picasson tyyliä mukaillen. Kuva esittää kuitenkin Dora Jungia itseään, kaksi mestaria yhteiskuvassa. Epäilemättä Dora Jung on urallaan tarvinnut valppaat silmät – ja paljon muutakin. Valmistuttuaan 1932 Taideteollisuuskoulun tekstiiliosastolta Jung perusti rohkeasti oman liikkeen nimeltä Dora Jung Textil. Firma toimi Jungin vanhempien kotona yhdessä huoneessa, johon oli pystytetty yhdet kangaspuut. Lankojen värjäykset tehtiin perheen ammeessa. Dora Jungin isä oli arkkitehti Valter Jung.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Dora Jung oli eturivissä vastaanottamassa Milanon triennaalin Grand Prix -palkintoja. Suomalaisen designin riemuvuonna 1951 suomalaiset saivat enemmän palkintoja kuin yhdenkään muun maan edustajat. Suomalaiset perheet ovat tunnistaneet Jungin taiteen parhaiten kodintekstiileistä, erityisesti hänen suunnittelemastaan pöytäliinasta ”100 ruusua”. Se tehtiin tavaratalo Stockmannin satavuotisjuhlien kunniaksi. Monumentaaliteokset luontuivat hänen tuotantoonsa yhtä hyvin kuin sarjatuotannon kangasmallit. Yhden ensimmäisistä suurista kuvakudoksistaan Dora Jung teki Tukholman kansallismuseoon 1943.

Suomen Pankin taideteosten joukossa Dora Jungin teoksilla on poikkeuksellisen tärkeä asema. Päärakennuksen uudistusten yhteydessä taiteilijalta tilattiin kahteen kokoushuoneeseen, Kulta- ja Kuparikantaan, seinän kattavat tapettikudonnaiset. Ne valmistuivat perättäisinä vuosina 1961 ja 1962. Niiden geometrinen sommittelu on abstraktia taidetta parhaimmillaan, ja ne on syytä rinnastaa ajan kansainväliseen ja suomalaiseen konstruktivismiin. Teokset ovat lajinsa suurimmat 1960-luvun alun monumentaaliteokset. Jos jätetään syrjään vanhanaikainen jako taiteeseen ja taideteollisuuteen, Dora Jung on abstraktin taiteemme ehdotonta kärkeä siinä, missä Sam Vanni, Birger Carlstedt, Lars-Gunnar Nordström ja Juhana Blomstedtkin. Suuret kudonnaiset luovat kumpaankin saliin oman tunnistettavan, rauhallisen ilmapiirinsä. Taiteilija huolehti myös yksityiskohdista ja sävytti pintojen tekstuuria yksittäisin mustin langoin, jotka muistuttavat grafiikan menetelmien hienovaraisia keinoja.

Pankin ennakkoluulottomat tilaukset eivät jääneet tähän. Mikkelin konttori pyysi Jungia suunnittelemaan tekstiiliteoksen, joka kuvastaisi alueen maantieteellistä ja taloudellista merkitystä. ”Portti Saimaalle” valmistui 1965 ja esitti puolittain ei-esittävin muodoin veden, metsän ja maan (pellon) yhteisyyttä. Teoksen tila hahmottuu eri perspektiiveistä samanaikaisesti. Lintuperspektiivistä katsoen se muistuttaa värillistä karttaa, jossa veden ja maan alueet erottuvat toisistaan. Sivulta katsottuna värikenttien lävitse piirtyvät puiden tyylitellyt rungot. Vihreän metsän ja ruskean maan muodostama portti vahvistavat maiseman kolmiyhteyden.

Jaa teos