Rut Bryk

Puu

keramiikkareliefi • 249 x 392 cm

1980

kuva

Fraktaalien havinaa

Harvoin taiteilija kokee urallaan niin yllättävän muutoksen kuin Rut Bryk (1916–1999) vuonna 1943. Arabian tehtaiden keraamikko Birger Kaipiainen houkutteli taidegrafiikan tekijän opiskelemaan fajanssimaalausta. Kaipiainen oli kehittänyt oman sgraffito-tekniikkansa, jota Bryk ryhtyi soveltamaan tekemiinsä kuvalaattoihin. Lajin vaihto ei ehkä sittenkään ollut aivan tavaton. Kuva-aiheet piti ensin kaivertaa kipsilevylle, johon savilaatat painettiin ja saatiin aikaan koholla olevia viivoja. Tekniikka muistutti läheisesti grafiikan menetelmiä.

Keramiikkalaattojen viehättävästä pienoismaailmasta sukeutui ennen pitkää suurten kokonaisuuksien taidetta. Milanon triennaalissa 1951 Brykin suunnittelema, keraamisista laatoista rakennettu seinä voitti Grand Prix´n, suuremman tunnustuksen kuin kukaan alan suomalaistaiteilija ennen häntä. Brykin puoliso Tapio Wirkkala toimi näyttelyarkkitehtina.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

Suomen Pankin pääjohtajan (Klaus Waris) huoneeseen Rut Bryk suunnitteli 1960 valmistuneen takan, jonka seiniä kirjovat suorakaiteiset laatat. Tästä keraamisesta ”tilkkutäkistä” muodostui hallittu geometrinen ja abstrakti sommitelma. Monet laattojen yksityiskohdat olivat kuitenkin figuratiivisia. Yhdestä niistä löytyy varis!

Seuraavan kerran pankki tilasi Brykiltä paljon suuremman teoksen. Se suunniteltiin päärakennuksen modernin siiven, setelipainon aulaan 1980. Syntyi ”Puu”. Se on leveydeltään melkein nelimetrinen ja rikastuttaa kauniisti aulan vaaleansävyistä tilaa. ”Puu” ei kuitenkaan ole koristeseinä vaan itsenäinen, vivahteikas taideteos. Tässä vaiheessa Bryk oli jo pitkään käyttänyt kuvioiltaan puhtaan geometrisia laattoja, ja hänen taiteensa viiteryhmä löytyikin designin ohella konstruktivistisesta maalaus- ja veistotaiteesta.

kuva © Kuvasto 2016. Kuva: © Suomen Pankki 2016

”Puun” siluetin murtoviivaiset reunat – kuin tuulen havisuttamat lehdet – muistuttavat fraktaaleista koostuvaa matemaattista kuvausjärjestelmää. Vaikka teoksen perustana ei ole matematiikka,  luomisjärjestys on sama, abstraktiosta kohti todellisuutta, ei niinkään todellisuudesta kohti abstraktiota. Jos katsoja vaihtaa mielessään kuvakulmaa, reliefistä tulee kartta, jonka topografiasta muodostuu ylhäältä katsottu maisema.

Puu on mahtava ikiaikainen symboli, jota on käytetty sekä maailmanselitysten että ihmisten toiveiden välikappaleena. Mainittakoon, että yhdessä Brykin varhaistyössä esiintyi Raamatun kertomuksen puuhun kiivennyt Sakkeus. Pankin sisäinen folklore nimesi sukkelasti Rut Brykin loistoteoksen ”rahapuuksi”. Näin suoraa merkitystä taiteilija ei liene teokselleen tarkoittanut, mutta ”Puu” kantaa kevyesti myös paikallisen tulkinnan. Teoksen lempinimi muistuttaa, että vastoin yleistä sanontaa raha voi ainakin Suomessa kasvaa puussa.

Jaa teos