Kari Huhtamo

Sarjasta kurkistelija

pronssi ja teräs

1974

kuva

Tankero - ei suinkaan

Tuskin mistään henkilöön liittyvästä sanasta on tullut yhtä suosittu kuin Ahti Karjalais -vitsien ”tankerosta”. Se syntyi silloisen pääministerin kuvitteellisesta vierailusta afrikkalaisessa eläintarhassa, jonka kylteissä seisoi varoitus: ”dangerous animals”. Ahti Karjalaisen luuloteltiin puhuvan kankeaa englantia, minkä vuoksi hänen suuhunsa pantiin tokaisu ”tankerous animals”.

Tankerovitsit levisivät kaikkialle suomalaisten puheenparteen. Juha ”Watt” Vainio levytti 1974 ”Tankero-tangon”. Samana vuonna Kari Huhtamo (s. 1943) teki pronssista ja teräksestä veistoksen, joka ostettiin Suomen Pankin kokoelmaan ja ristittiin tuota pikaa ”Tankeroksi”. Muistettakoon, että Ahti Karjalainen toimi pankin johtokunnan jäsenenä viisikymmenluvulta alkaen ja pääjohtajana 1982–1983.

Huhtamon Kurkistelija-veistoksella ja tankerojutuilla ei tosiasiassa ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ellei sitten huumori. Kari Huhtamo otti jo 1960-luvulla ilon irti modernista taiteesta. Hän teki leikkisiä, usein puolittain abstrakteja veistoksia ja värikkäitä grafiikanlehtiä. Niiden rentous oli kuitenkin hallittua ja täytti kaikki estetiikan vaatimukset veistoksellisesta tasapainosta, jännitteestä ja muodosta. ”Kurkistelijasta” pilkahtaa klassinen teema, merestä nouseva figuuri, merenneito tai suomalaisittain aallotar. Huhtamon neito on käynyt kubismin ja sen abstraktien jälkimaininkien kylvyssä ja nousee aalloilta yhtä keveästi kuin Viktor Janssonin 1940-luvulla veistämä, realistisempi figuuri Esplanadin puistikossa. Uskomus merenneidoista on muinaista alkuperää, kolmentuhannen vuoden takaa Assyriasta. Silloin tosin korkokuvissa uivat myös merenmiehet.

”Kurkistelija” on nimensä mukainen. Teos vangitsee hetkellisen tilanteen. Pyöreät silmät ovat pudota naamiomaisilta, kubistisilta kasvoilta, ja koko veistos näyttää keinuvan puolikaaren liikeradalla. Viime vuosina Huhtamo on tutkinut yhä monipuolisemmin niin todellisen kuin optisen liikkeen mahdollisuuksia. Hänen runsas konstruktivistinen tuotantonsa ulottuu suurista julkisista veistoksista koruihin. Hän on luultavasti ainoa suomalaistaiteilija, joka on pitänyt yksityisnäyttelyn Moskovan kuulussa Tretjakovin galleriassa.

Jaa teos