Eliel Saarinen

Setelityttö

öljymaalaus • 88 x 103 cm

1922

kuva

Setelien Lydia

Jos nimi on enne, arkkitehti Gottlieb Eliel Saarinen (1873–1950) ansaitsi ensimmäisen ristimänimensä toiveen olla jumalten suosikki. Saarinen muotoili Suomen 1900-luvun alun arkkitehtuuria ja kansallisromanttista ilmettä ehkä vaikuttavammin kuin kukaan toinen. Sen lisäksi hänen menestyksensä Yhdysvalloissa on modernin arkkitehtuurin kansainvälistä ydinhistoriaa.

Saarinen oli paljon muutakin kuin arkkitehti. Hän suunnitteli itsenäisen Suomen ensimmäisen postimerkkisarjan, niin sanotun ”Saarisen mallin” 1917. Hänen käsialaansa ovat myös vuosien 1909 ja 1922 setelisarjat. Jälkimmäinen sarja on helppo tunnistaa seteleissä kuvatuista alastomista ihmisryhmistä, jotka näyttävät kulkevan kohti valoisaa tulevaisuutta. Setelien alaston naisfiguuri ei kuitenkaan syntynyt antiikin taiteen loputtomasta kuvavarastosta, vaan sillä oli oikea lihallinen malli, Lydia Metsämaa (1893–1981). Suomen Pankin kokoelmiin kuuluva Saarisen öljymaalaus esittää juuri häntä, ja sen vuoksi teos on saanut kutsumanimen ”Setelityttö”. Maalaus on impressionistisen värikäs, ja mallin vartalo kylpee voimakkaassa auringonvalossa. Setelien tiukasti piirretty klassistinen juhlavuus on toisenlaista, vaikka valon merkitys niissäkin on tärkeä.

Lydia Metsämaa on yksi suomalaisen taidehistorian kuvatuimmista malleista. Hän aloitti työnsä Ateneumissa jo 1910-luvulla. Tietojen mukaan hänet palkattiin heti esittäytymisen jälkeen. Hänet otettiin malliksi myös Helsingin yliopiston piirustussaliin sekä Teknilliseen korkeakouluun. Lydian figuuri esiintyy lukemattomissa piirroksissa ja maalauksissa. Yrjö Ollila ja Juho Rissanen ikuistivat hänet Kansallisteatterin kattofreskoihin ja Topi Vikstedt Teatteriravintola Apolloon. Niin ikään Lydian vartalo takasi monen veistoksen onnistuneen lopputuloksen. Esimerkkeinä Viktor Malmbergin ”Vedenkantaja” Tove Janssonin puistossa ja Johannes Haapasalon ”Maaemo” Hietaniemen hautausmaalla.

Testamentissaan Lydia määräsi omistamansa taideteokset Keski-Suomen museolle kotikaupunkiinsa Jyväskylään. Kokoelma on monin tavoin kiinnostava, sillä se koostuu taiteilijoiden arvostetulle mallille lahjoittamista teoksista.

Jaa teos