Gunnlaugur Scheving

Turskanpyytäjät

1959

kuva

Setelipainon täyttäessä 150 vuotta Islannin keskuspankki toi lahjaksi ei enempää eikä vähempää kuin monumentaalikokoisen maalauksen. Kaiken lisäksi sen tekijä, Gunnlaugur Scheving, on Islannin taidehistorian merkittävimpiä maalareita.  Scheving kuului taiteilijoihin, jotka muuttivat 1930-luvulla perinteisen, realismiin tukeutuvan maisema- ja henkilömaalauksen moderniksi, geometrisia rakenteita hyödyntäväksi maalaukseksi. Siinä näkyi erityisesti Pablo Picasson tyyli ja hänen kasvava maailmanmaineensa. Islannissa kysyttiin samalla haastavasti, keitä taiteen tulisi palvella, eliittiä ja konservatiivista makua vai tavallisia ihmisiä. Schevingin ja hänen taiteilijatovereidensa vastaus oli selvä. He keskittyivät työn kuvaamiseen, mikä Islannin kaltaisessa saarivaltiossa tarkoitti lähinnä kalastukseen ja merimaisemiin liittyviä aiheita. Ei liene ihme, että Islannin taiteen 1900-luvun ensi puoliskoa kutsutaankin ”Sillin aikakaudeksi” (1900 – 1968).

Arkistotiedoissa ei ole mainintoja siitä, millä perustein Schevingin teoksen lahjoittajat ovat valintansa tehneet. Taiteellisen merkityksen lisäksi islantilaiset ovat luultavasti ajatelleet, että siinä missä Suomen menestystekijät ovat metsät ja puunjalostusteollisuus, kalastus- ja merenkäynti kuluvat Islannin tunnusmerkkeihin. Ehkä lahjoittajat olivat selvillä myös siitä, että Suomen Pankin pääportaikkoa koristaa Juho Rissasen kolmiosainen Suomen elinkeinoja kuvaava lasimaalaus (kts. Rissasen teosta koskeva artikkeli). Schevingin teos olisi siten komea islantilainen vastine Rissanen monumentaaliselle triptyykille. Koska suurella yleisöllä ei normaalisti ole mahdollisuutta nähdä Schevingin teosta, se on haluttu tuoda avointen ovien päiviksi näyttelykävijöiden tutkailtavaksi.

Jaa teos